Kierrätys kunniaan: body t-paidasta

Oman vaatekaappini siivouksen yhteydessä keväällä siirsin vanhan marimekon t-paidan  käsityökirstuun odottamaan muokkausta vauvanvaatteksi. Nyt kun vauva viihtyy hetken huutamatta koko ajan ja nukkuu kunnolliset päiväunet, päätin toteuttaa kierrätysprojektin. Paidasta tuli luontevasti body, koska 74-senttisistä on nyt tarvetta.

Kaava bodyyn löytyi jälleen vanhasta Suuri Käsityölehdestä, nro 4/2003. Kyseinen numero taitaakin olla vauvanumero, sen verran paljon vauvanvaatteiden ohjeita siinä on. Samoin imetys- ja raskausvaatteita. Tykkään tästä mallista, menee vähän pitempään, kun kaula-aukko on tuollainen venemallinen.

 Nopsa body oli ommella, oikaisin ohjeesta sen verran, että jätin haarapaloista alavarat ja silitettävän tukikankaan pois, koska kangas on todella laadukasta napakkaa neulosta. Eikä nykyään bodeissa muutenkaan ole alavaroja. Käden-, jalan- ja päänteille ompelin trikoista kanttinauhaa, tuli kivan siisti ja viimeistelty vaikutelma.

Aikuisen t-paidassa on kuitenkin yllättävän vähän kangasta, joten jouduin ompelemaan toisen hihan kahdesta kappaleesta, mutta kangas piilottaa käsivarren päällä kulkevan sauman yllättävän hyvin.

Sen verran innostuin tuon bodyn ompelusta, että tekisi mieli tehdä lisää. Harvasta paikasta vaan löytää vastaavaa kangasta, marimekolla ei taida olla tuollaista myynnissä metritavarana... Kanttinauhan ostoreissulla mukaan tarttui kuitenkin tällainen aika värikäs vakosametti. Ohje on vielä hakusessa mutta tästä odotellaan tulevan jollain aikavälillä haalarit vauvalle:) 

Tämä oli muuten blogin 80. teksti, hurraa!!!!

Pöllölaakson unia

 Yllätysvieraan innoittamana minäkin tilasin i-h-a-n-a-a pöllökangasta Print Knit Studiosta. Haaveissa on ollut värikäs vaunupeitto ja tässä kankaassa yhdistyi vaaditut ominaisuudet. Peiton koko 80x80 cm. Kanttina joustava trikookanttinauha.

 

Olipa ihanaa ommella taas puolen vuoden tauon jälkeen. Tosin pikkuinen yritti kyllä kovasti häiritä ompelua ja onnistuikin siinä muutamaan otteeseen;)

Itse tehty rotinalahja

Sukulaisemme sai kaksospojat toukokuussa ja päätin tehdä rotinalahjaksi meillä käyttämättä jääneistä Muumivaipoista vaippakakun. Ohjeen katsoin täältä, tuo oli niin hieno kakku! :)

 Tässä minun versio vaippakakusta ilman sellofaania.

 Kokosin kakun pahvilaatikon pohjan päälle. Kahden ensimmäisen kerroksen tueksi teippasin pahviin talouspaperirullan hylsyn. Vaipat ovat tosiaan Muumi-vaippoja, kokoa 2. Vaipat rullasin kaikki rullalle ja jokaisen ympärille laitoin kuminauhan. Asettelin vaipat talouspaperirullan hylsyn ympärille ja sekaan nuo kaksi tuttipulloa. Kerros viimeisteltiin satiininauhalla. Seuraavat kerrokset samalla periaatteella.
 

 

 Kakku paketissa odottamassa lähtöä.

Satiininauhaa kannattaa varata reilusti, minulla tähän meni 3 metriä. Kakkuun saa menemään paljonkin vaippoja, tähän meni n. 45 kappaletta. Vähemmänkin toki saa menemään, jos kakun sisälle laittaa esim. vauvan vaatteita, pyyhkeen tai peppupyyhkeitä. Koristeeksi voi laittaa esim. pehmoleluja, tutteja, tuttipalloja tai leluja. Hienon kakun saa kyllä ilman koristeitakin, vaihtelevuutta kakkuun saa rullaamalla vaipat toisinpäin tai asettelemalla ne eripäin. Kaikenkaikkiaan minusta erinomainen lahja vauvaperheeseen, vaipat tulevat aina tarpeeseen.

Vielä lopuksi vinkkinä, jos teet vaippakakkua, muista, että 1-koon vaipat mahtuvat vain muutaman viikon, joten kakku kannattaa tehdä 2- tai 3-koon vaipoista.

Pinnasänky vauvalle

Tämä postaus piti tehdä jo ennen vauvan syntymää, mutta jäipä tekemättä. Parempi myöhään kuin ei millonkaan.

Kun vauvan tulosta ilmoitettiin sukulaisille, kahdesta paikasta tarjottiin vanhaa pinnasänkyä käyttöömme. Valitsimme tämän puisen sängyn, joka on ainakin 15 vuotta vanha. Se on mitoiltaan 60x120 cm, kun nykyään sängyt ovat pääasiassa 70x140 cm.
 
 Sänky oli ihan kohtalaisessa kunnossa, tosin sain tehdä aika pitkään töitä puhdistaakseni sängyn. Lisäksi pohjaritilästä puuttui muutama puu, joten ne ruuvattiin ensimmäiseksi kiinni. Koska makuuhuoneessamme kalusteet ovat valkoisia, halusin tästäkin valkoisen. Maalaamista tuki myös se, että edellinen käyttäjä oli jättänyt hampaanjälkensä pinnasängyn reunaan ja reuna näytti aika kuluneelta. Siispä tuumasta toimeen ison mahan kanssa!

 Tässä lähtötilanne!

Purin sängyn osiin ja hioin kaikki pinnat, siinäpä vasta homma! Varsinkin kun pinnojen hiomisessa meni ikä ja terveys ja se oli tehtävä käsin. Koneella olisi ollut niin paljon helpompi. Hiomisen jälkeen kaikki pinnat piti toki pyyhkiä puhtaaksi ja antaa kuivua. Sen jälkeen maalasin kaikki osat kahteen kertaan, joistain kohti kolmannenkin kerran. Maalina oli Sadolinin valkoinen kalustemaali.

Näin jälkiviisaana voisi todeta, että tämä projekti olisi pitänyt toteuttaa hitaammalla aikataululla ja aikaisemmin, rv 36-38 ei ole oikein hyvä aika enää huonoissa asennoissa tehdä pitkään staattista työtä. Nimittäin selkä kipeytyi ihan julmetusti, mutta parani onneksi ennen synnytystä;)

 Tässä sänky maalattuna ja puoliksi pedattuna

 Koska nykyään pinnasängyt ovat eri kokoisia, myös pinnasuojat ovat uutta kokoa. Lisäksi valmiit pinnasuojat ovat järkyttävän hintaisia, enkä löytänyt mieleistäni kuviotakaan. Niinpä tein suojan itse. Kankaana beige kangas, jossa pieniä valkoisia palloja. Suojan sisään ompelin 5 cm paksuista vanua. Suojan yläreunaan ompelin luonnonvalkoista kanttinauhaa, jotta suojan saa solmittua kiinni. En huomioinut sitä, että näin alussa suoja kiinnitetään aivan sängyn yläreunaan, joten nauhojen olisi ollut hyvä olla hieman pitempiä, mutta onneksi yltävät rusetille!

Lisäksi ompelin sänkyyn verhon luonnonvalkoisesta puuvillakankaasta. Verhon sai hyvin ommeltua yhdestä palasta ja verhon yläreunaan tein kujan verhonpidikettä varten.

Sänky ja pehmolelut odottamassa vauvaa, kuva otettu 9 päivää ennen vauvan syntymää.

Täällä ollaan!

Blogissa on ollut hiljaista nyt kaksi kuukautta. Syy siihen täytti juuri kaksi kuukautta;) Poikanen tuhisee kehdossaan parhaillaan ja on pitänyt mammansa tehokkaasti poissa käsitöiden parista joten ei ole ollut paljonkaan postailtavaa!

Pikkuhiljaa jotain ajatusta käsitöistäkin on tullut, joten ehkä palaillaan pian:) Nyt kuitenkin nautin hetken hiljaisuudesta ja kevään etenemisestä. Nauttikaa tekin!

Merinovillahaalari vauvalle

Puikoilla heilui helmikuun alkupuolella merinovillainen haalari vauvalle. Lankana oli Sadnessin Lanett, joka on 100 % merinovillaa. Haalariin valitsin väriksi vaaleanvioletin, tykkäsin kovasti ja sopii sekä tytölle että pojalle. Ohje oli Suuri Käsityö-lehdestä 10/2010, ohje nro 18.

Puku oli mielestäni helppo neuloa, kun jalkojen jälkeen osat yhdistettiin suljetuksi neuleeksi. Tosin sitä ihmettelen, miksi koon 60 cm selkä on valtavan pitkä. Mallasin pukua 56 cm nallehaalarin kanssa ja villapuvun selkäosa oli tuohon pukuun nähden monta monta senttiä pidempi. Mutta eihän se sinällään haittaa, onpa vauvalla selän kohdalta sitten lämpimämpää.

Tälläkin kertaa päätin hieman soveltaa ohjetta. Tässä kerrontaa siitä: Olkasaumat piti päätellä ja ommella 4 silmukan matkalta, loput menikin napeilla kiinitettävään reunukseen. Pähkäilin aikani, miten saisin nuo 4 silmukkaa siisteimmin pääteltyä ja ommeltua ja muistin, että joskus koulun käsityön tunneilla käytettiin jonkinlaista neuloen päättelyä. Netin avulla löysinkin tekniikan nimeltä kolmen puikon päättely, tässä linkki Ullan sivuille. Tällä tekniikalla minun ei tarvinnut ommella saumoja, sitä nimittäin vihaan. Tekniikka sopiikin oikein hyvin esimerkiksi juuri olkasaumojen ompeluun, kun pääteltävänä on sama määrä silmukoita ja ne on muutenkin tarkoitus ommella yhteen. Nykyään neuleohjeissa liian vähän käytetään tällaisia tekniikoita, olisi kuitenkin kiinnostavaa käyttää myös tätä, koska sauma on huomattavasti siistimpi päällepäin kuin käsin ommeltuna!

Tässä ylemmässä kuvassa näkyy puvun yläreunan kuvio. Itse tykkään kovasti. Sama kuvio toistuu myös vauvalle tulossa olevassa villapeitossa. Peitto on kuitenkin vielä kesken, joten siitä ehkä lisää myöhemmin.

Puku odottaa edelleen nappeja, pitäisi ehkä käydä tänään napit ostamassa ;) Yhdet napit kun jo ostin, mutta ne olivat hieman liian isot ja toisekseen niitä oli liian vähän. Sitten voisi laittaa puvun odottamaan pientä sairaalasta kotiutujaa.

Barbielle vaatteita

Minä olen aina ollut (ja siis varsinkin pikkutyttönä) kova Barbie-fani. Minulla oli n. 30 erilaista barbia ja lukematon määrä barbinvaatteita. Suurin osa vaatteista oli ostettu kirppareilta tai saatu lahjaksi, ja siis jonkun käsin tekemiä, ei varsinaisia Barbie-vaatteita. Niinpä sitten ajattelin tekaista sukulaistytön 5-vuotislahjaksi muutaman vaatteen hänen barbeilleen. Tässäpä näitä:

Tämä mekko on ensimmäinen itse neulomani, ohje omasta päästä. Lankana joku vanha jämä Novitan 7-veljeksestä. Helma ja kukka virkattu.

Tässä toinen mekko, ohje löytyi Lankapirtti-blogista.

Tässä kolmas mekko, muunneltuna Lankapirtin ohjeesta.

 Kun näitä mekkoja rupesi syntymään, googlailin ohjeita lisää ja törmäsin sivustoon Sticka till Barbie. Sivustolla on n. 1000 ohjetta erilaisiin barbinvaatteisiin, kaikki neuleohjeita. Ohjeet ovat ruotsiksi tai englanniksi. Itse neuloin englanninkielisistä ohjeista. Tässä tuolta sivustolta saatujen ohjeiden perusteella neulottuja.

 Poncho stickatillbarbie.se-sivuston ohjeella, mekko sama kuin ensimmäinen mekko:)

Tässä poncho housujen kanssa.

Barbien takki ja hame

Viimeisimpänä syntyivät tämä villapusero ja housut (taisi olla ohje nro 2).

Kaikissa vaatteissa, joissa lankaa ei erikseen mainittu, lankana oli Novitan Nalle. Nämä barbin vaatteet ovat tosi nopeita ja kivoja pikkutöitä, joita voi tehdä vaikka isomman projektin välillä tai odotellessa inspiraatiota johonkin muuhun projektiin. Mutta nyt kyllä riittää vähäksi aikaa tämä barbille neulominen, tarkoituksena olisi seuraavaksi keskittyä vauvan neuleisiin. Lankoja lähden huomenna metsästämään, katsotaan mitä löytyy! Tekeille olisi tulossa neulottu peitto ja villahaalari tälle talvelle kotiutumista ja muuta käyttöä varten. Niistä lisää myöhemmin:)

ps. Jos minusta ei jonkun blogissa kuulu mitään, se johtuu siitä, että kommentointi ja kommenttien lukeminen ei minulla jostain kumman syystä ole toiminut tällä viikolla. Toivotaan, että ongelma korjaantuu pian!

ps2. Kuvausassareina tänään toimivat yksi omista vanhoista barbeista (en siis enää näillä leiki, mutta kaivelin tämän esille tuota 5-veetä varten) ja joulupukin tuoma uusi viltti:)