keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Uu-ti-sia

Nyt teen jotain tosi tuhmaa... Nimittäin bloggaan vaikka oon töissä. Hyi minä... näin ei vissiin saisi tehdä varsinkin kun on ns. harjoittelussa. Eli olen eräässä virastossa töissä nyt toista viikkoa. Ihan mukavasti on mennyt, tosin vasta tänä aamuna sain tunnukset koneelle. Sähköpostin ja sähköisen kalenterin saan joskus myöhemmin. Hieman hidasta.

Kun otsikossa nyt luvattiin uutisia ihan monikossa niin täältä pesee. Ensimmäisenä siis tämä työ. Ja toisena: minä ja rakkaani menemme kesällä naimisiin!!! Vähän on ollut hässäkkää kun viime viikolla asiasta päätettiin, mutta uskon ja luotan siihen, että asiat hoituu ja järjestyy. Kannattaa avata suunsa eikä vaan yksin pohtia asioita. Esimerkiksi kampaaja, meikkaaja ja bändi ovat nyt selvittelyissä ystävien ja tuttavien kautta. Ensimmäinen hankintakin on jo tehty, valkoinen hääsateenvarjo ystävältä. :)

Mutta nyt taidan palata töiden pariin, alkavasta keväästä ja auringosta nauttien!

Tiipi

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Valmistujaishuumaa

Valmistujaisista on toivuttu hyvin, kun on parit yöt saanu vaan nukkua pitkään. Oli oikein mukavat juhlat, vieraat tuntuivat viihtyvän ja itsekin tykkäsin kovasti. Hyväksi ratkaisuksi osoittautui vieraiden kutsuminen kahdessa erässä, näin vieraat jakautuivat tasaisemmin ja ehdin kaikkien kanssa seurustella.


Tuollaisen ihanuuden sain äidiltä. Orkidean oksa siis, harvi vaan, että varsi katkesi maanantaina, mutta hienosti kukkii silti. Ja tuoksuu kivasti. Sian myös muita ihania kukkia, kuten ruusuja ja neilikoita.

Lahjoista sen verran, että sain rahaa, korvakorut rakkaalta mieheltä ja ihania astioita. Meille on kerätty Iittalan Aino Aallon laseja. Aiemmin meillä oli 6 kpl 22cl laseja, nyt sain rakkaalta ystävältä lahjaksi 8 kpl 33 cl laseja. Ihanaa! Sitten sain myös vaaleanpunaisen mariskoolin mallia pieni ja Marimekon Maija Isolan festivo-lautasen.

Kuvassa siis minun ensimmäinen Mariskoolini lempivärissäni ja tädiltäni muinoin saama enkeli. Nämä asustavat makuuhuoneen ikkunalaudalla. Vielä pääsen eräältä ystävältä lahjaa toivomaan, joten muumimukia vihreänä tai violettina toivotaan meidän muumiperheeseen.


Tällaisia pikkuleipiä tarjoiltiin juhlissa. Kyseessä siis hieman muunnellulla murotaikinalla tehdyt pikkuleivät mansikkamarmeladitäytteellä. Pienet sydämet saivat suklaakoristeen, kun sulaa suklaata jäi yli toisten pikkuleipien koristelusta. Nää oli nameja.

Puvustakin lisäisin kuvan, mutta kaikki yksin minusta otetut kuvat ovat jossain maailmalla, äitini kameralla ei siis otettu yhtään kuvaa minusta yksin. Joskus sitten. Mutta puku sai kovasti kehuja. Ja yllätten, liian aikaisin ei kannata valmista tehdä, puku valmistui sunnuntaiaamuna ennen kahdeksaa Suomen jääkiekkopelin lomassa.

Päiviin on ollut vaikea tällä viikolla keksiä ohjelmaa, mutta ensi viikolle onkin jo muutama meno tiedossa. Viikonlopuksi lähdetään "rentoutumaan" miehen vanhempien ja sisarusten kanssa kylpylään. Silti tuntuu, että elämä hymyilee minulle. Tästä lisää, jos hymyily jatkuu.... ;)