Valmistujaishuumaa

Valmistujaisista on toivuttu hyvin, kun on parit yöt saanu vaan nukkua pitkään. Oli oikein mukavat juhlat, vieraat tuntuivat viihtyvän ja itsekin tykkäsin kovasti. Hyväksi ratkaisuksi osoittautui vieraiden kutsuminen kahdessa erässä, näin vieraat jakautuivat tasaisemmin ja ehdin kaikkien kanssa seurustella.

Tuollaisen ihanuuden sain äidiltä. Orkidean oksa siis, harvi vaan, että varsi katkesi maanantaina, mutta hienosti kukkii silti. Ja tuoksuu kivasti. Sian myös muita ihania kukkia, kuten ruusuja ja neilikoita.

Lahjoista sen verran, että sain rahaa, korvakorut rakkaalta mieheltä ja ihania astioita. Meille on kerätty Iittalan Aino Aallon laseja. Aiemmin meillä oli 6 kpl 22cl laseja, nyt sain rakkaalta ystävältä lahjaksi 8 kpl 33 cl laseja. Ihanaa! Sitten sain myös vaaleanpunaisen mariskoolin mallia pieni ja Marimekon Maija Isolan festivo-lautasen.

Kuvassa siis minun ensimmäinen Mariskoolini lempivärissäni ja tädiltäni muinoin saama enkeli. Nämä asustavat makuuhuoneen ikkunalaudalla. Vielä pääsen eräältä ystävältä lahjaa toivomaan, joten muumimukia vihreänä tai violettina toivotaan meidän muumiperheeseen.

Tällaisia pikkuleipiä tarjoiltiin juhlissa. Kyseessä siis hieman muunnellulla murotaikinalla tehdyt pikkuleivät mansikkamarmeladitäytteellä. Pienet sydämet saivat suklaakoristeen, kun sulaa suklaata jäi yli toisten pikkuleipien koristelusta. Nää oli nameja.

Puvustakin lisäisin kuvan, mutta kaikki yksin minusta otetut kuvat ovat jossain maailmalla, äitini kameralla ei siis otettu yhtään kuvaa minusta yksin. Joskus sitten. Mutta puku sai kovasti kehuja. Ja yllätten, liian aikaisin ei kannata valmista tehdä, puku valmistui sunnuntaiaamuna ennen kahdeksaa Suomen jääkiekkopelin lomassa.

Päiviin on ollut vaikea tällä viikolla keksiä ohjelmaa, mutta ensi viikolle onkin jo muutama meno tiedossa. Viikonlopuksi lähdetään "rentoutumaan" miehen vanhempien ja sisarusten kanssa kylpylään. Silti tuntuu, että elämä hymyilee minulle. Tästä lisää, jos hymyily jatkuu.... ;)