sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Synttäritytölle

Sukulaistytöllä on taas kerran synttärit ja vuosia tulee jo 7 vuotta! Tyttö on kasvanut hurjasti ja vaatteet ovatkin kokoa 152 cm. Koska tuota kokoa käyttävät yleensä n. 10-12 vuotiaat, ovat vaatteet aika aikuismaisia. Kankaiksi siis jotain lapselle sopivaa ilman wannabe-aikuisprinttejä. Tyttö on myös suuntaamassa lämpöön keväällä, joten toiveena oli kesävaatteita. Löysinkin aivan ihanan paidan kaavan Suuri Käsityö -lehdestä (7/2010).


Kankaaksi löysin omasta laatikosta violettia pilvikangasta. Muokkasin kaavaa siten, että tein kaarroksen vain rinnan päälle, kaavassa sellainen oli myös nykyisen leikkauksen ja kaula-aukon välillä. Lisäksi kauluksen tein trikoolla resorimaisesti, kun ohjeessa oli käytetty vinokaitaletta. Hihat ja kauluksen resori ihan tavallisesta valkoisesta trikoosta.

Hihafrillat huolittelin normaalilla siksakilla siten, että säädin piston pituutta ja leveyttä, jolloin sain aikaan kivan näköisen reunan. Ommel myös noin hiukan venytti reunaa, mikä minusta antoi kivan lisän hihaan. Moiset hihat olisi kiva johonkin omaankin toppiin.

Koska yksi toppihan ei lahjaksi muka riitä, kävin eilen paikallisesta kangaskaupasta ihanaa raitatrikoota, josta surautin vielä kesämekon tyttöselle. Kaava löytyi Ottobren lehdestä 3/2012, kaavan nimi taisi olla Jungle Stripes.


Koko mekon kuva jostain syystä ei halua olla pystysuunnassa... Pöh. Mutta idea on oikein kiva tässä mekossa, kaula-aukolla ja niskalla on laskostukset sekä kuminauhakuja.


Mekkoon tuli lisäksi taskut, jotka aika kivasti sulautuvat mekkoon. Ehkä olisivat vähän enemmän saaneet nousta esiin. Olisikohan sittenkin pitänyt laittaa nämä vaikka ylösalaisin? :D Kohta päästään näkemään, sattuvatko mieleiset lahjat ja ovatko sopivaa kokoa.
 

2 kommenttia:

Nina kirjoitti...

Hienoja ompeluksia olet tehnyt! Toivottavasti koot olivat hyvät käyttäjälleen ja vaatteet muutenkin mieluisia :)

Tiipi kirjoitti...

Kiitoksia taas! :)

Koot olivat yllätys-yllätys hiukan isoja, mutta eipä tuo haitanne, kasvaahan ne lapset;) Olisi ehkä pitänyt luottaa itseensä, ottaa mittanauha kauniiseen käteen ja arvioida kappaleiden kokoa lapselle sitä kautta. Noh, ensi kerralla sitten...