maanantai 31. joulukuuta 2012

Joulupukin tuomaa

 Tänä jouluna meidän perheen isoin paketti tuli minulle. Voi että, miten kiltti olenkaan ollut kun sain tämän lahjaksi:

 Kyllä vaan, sehän on minun ihka oma ompelukoneeni!!!! (Taisin tosin huijata vähän ja kävin ostamassa tämän itse itselleni;) Pitkään olen jo haaveillut ompelukoneesta ja tänä syksynä haave sai uutta potkua, kun ompeluinnostusta löytyi mutta lapsen kanssa oli aina hankalaa lähteä mummolaan ompelemaan. (joo, tuo kuulostaa oudolta, mutta siltä se vaan tuntui). 

Koneeni on Husqvarna Tribute 140 M- mallia. Eli kyseessä on mekaaninen ts. käsin säädettävä kone. Valitstin tämän toisaalta ominaisuuksien ja toisaalta hinnan vuoksi. Ja voi että, kylläpä olen tyytyväinen valintaani. Koneessa on paljo hienoja ominaisuuksia, joita ei äitini Husqvarnassa ole. Erityisen tyytyväinen on ompelunopeuden säätöön. Koneella voi siis rajoittaa ompelunopeutta. Esimerkiksi eilen tuo oli varsin hyvä, kun ompelin trikoota. Ei päässyt sauma vinoon kun kone ompeli vain rauhallisesti.

Myös langan pujottaminen neulaan on jäänyt historiaan, kone hoitaa sen minun puolesta. Ommelvalikoima on varsin laaja, olen nyt kokeillut 3-askelsiksakin, suoran ompeleen, ompeleen joka huolittelee ja saumaa yhtä aikaa sekä vastaavan jousto-ompeleena. Myös napinläpi onnistuu täysin automaattisesta; nappi vain koneeseen ja hups, napinläpi syntyi. (tätä en tosin ole kokeillut vielä;)

Tätä varten siis hankin ne kaksoinneulatkin Karnaluksista, tosin kaksoisneulan langoittamista ei koneen ohjekirjassa neuvota, sitä täytynee käydä kysymässä liikkeestä.


Ensimmäiset tuotokset siis ovat syntyneet, kylläpä niitä syntyykin nopeasti kun kone on kotona ja voi ommella silloin kun on sopiva hetki eikä tarvitse raahautua mummolaan saakka. Mutta niistä enemmän ensi vuonna;) Hyvää alkavaa vuotta kaikille, muistakaahan tehdä käsitöitä ensikin vuonna!

Jouluksi tehtyjä

 Jouluksi tein kolme lahjaa itse, vain tuosta yllä olevasta on kuva:) Eli tuossa kaulaliina Novitan Crystal-langasta. Ohje Novitan lehdestä kuluneelta syksyltä. Tein myös yhdet miesten lapaset ja yhden käsilaukun huovuttamalla.

Lisäksi tein pakettikortteja, tässä osa niistä. En jaksa kirjoitella kaikista erikseen mutta materiaaleina oli kartonki, käsin tehty paperi ja koristeet/erikoisemmat paperit Tiimarista ostetusta korttipaketista.






Ja tietysti kuvat ovat väärinpäin!!! ;D

perjantai 14. joulukuuta 2012

Tallinnan ostoksia

Jokin aika sitten piipahdimme Tallinnassa ja asetin tavoitteeksi Karnaluks-liikkeessä käymisen. Liike olikin varsinainen aarreaitta, siellä oli kaikkea ja paljon:) Mukaan tarttui muutamia ostoksia.

Nämä kultalangat ostin joulupalloja varten, mutta voihan noita käyttää muuhunkin tarkoitukseen.



Silmukkamerkkejä, näistä on varmasti apua kerrosten laskemisessa isoja töitä tehdessä. Anopille parit merkkauslangat.


Kaksi pakkausta neppareita, olisin ostanut myös neppareiden kiinnitykseen käytettävät pihdit mutta liikkeessa ei moisia ollut. Liekkö tarpeellinen, en osaa sanoa.

Kaksi kaksoisneulaa, koossa 70 ja 80. Olivat muuten erittäin edulliset Suomen hintoihin verrattuna; parilla eurolla sai yhden kaksoisneulan.

Tällä hetkellä on tonttupaja toiminnassa, jouluksi on tekeillä muutama lahja. Niistä sitten lähempänä, kunhan valmistuvat. Toivottavasti saan valmista, siispä nyt neulomaan!!!

torstai 29. marraskuuta 2012

Viidakon eläimet hyppivät haalarissa

Joskus neulonta- tai ompeluinspiraatio lähtee mallista, joskus materiaalista, joskus jostain aivan muusta. Tämän haalarin kohdalla inspiraatio syntyi materiaalista eli tästä kankaasta. Se oikein huusi minua luokseen kangaskaupassa. Ja samalla huusi haluavansa haalariksi vauvalle;)  Pakkohan sitä oli totella!

Tämmöinen ihanuus siitä sitten tuli.

Ohjeen löysin kirjaston Ottobresta, en nyt muista tarkkaa numeroa, mutta olisikohan ollut vuoden 2009 lehdistä. Mallihaalarissa oli etu- ja takataskut ja vyötärölenkit yms. koristeluita mutta itse halusin ihan perusmallin, koska kangas on melkoisen värikäs ja siinä on nuo eläimet melko isoja. Siis siistiä ja simppeliä:)

Yleensäkin ompelussa sovellan ohjeita melko paljon, esimerkiksi vetoketjut ompelen aina koulussa oppimallani tavalla. Kuitenkin ohje on hyvä olla, siihen on helppo palata, jos ei muita mitä pitää seuraavaksi tehdä tai jotain kohtaa ei osaa. Samoin ohjetta käytän juuri mallina ideoille, harvemmin ihan omasta päästä mitään rupean tekemään. Sama siis myös neuleissa. Onneksi nykyään on ohjeita netti ja lehdet pullollaan.

Haalarissa on hieman vyötärön yläpuolella leikkaus. En tehnyt haalariin kokovuorta, mutta yläosan vuoritin, että haalari näyttäisi nätimmältä. Ja hyvä, että vuoritin; kivemman näköinen tuli kun ei saumat kainaloista vilku. Lahkeisiin ompelin kuminauhakujat, helppo käyttää haalaria olipa lapsi hieman lyhyempi tai pidempi.


Tässä kuvassa vyötäröleikkaus ja vetoketju näkyvissä. Kuvat on kyllä surkeita tähän vuodenaikaan, valoa ei riitä edes keskellä päivää.

Ja kuten yleensä minun töissäni, tästä puuttuu vielä napit! Toivotaan, että nepparipihdit löytävät meille pian!

tiistai 27. marraskuuta 2012

Lapselle liivi

Syksyn neuleinspiraation iskiessä tuskailin sitä, etten ole "ehtinyt" neulomaan lapselle vielä mitään hänen syntymän jälkeen. Onneksi GarnStudion sivuilta löytyi kivoja malleja, joista toteutettavaksi valitsin neuleliivin. Tässäpä siis tulos. 

Liivi edestä.

 Neule on ensimmäinen, joka merkittiin syntymäpäivälahjaksi saamaani Neulontapäiväkirjani-kirjaan. Siihen voi merkitä kaikkea neuleen ohjeesta, langasta ym. Sieltä katsoinkin, että neule on aloitettu 25.10 ja valmistui 16.11. Lankana oli Sandness Garnin Mandarin Petit (puuvillalanka), väri 8724. Neuleen koko 74-80 cm. Ja tässä linkki ohjeeseen: kohoneuleliivi.

Tässä vielä liivi takaa.

Hankalin vaihe tässä työssä oli kauluksen reunan neulominen. Siis ohjeen ymmärtäminen oli hankalaa, tosin se johtui siitä, etten lukenut ohjetta tarpeeksi tarkkaan. Kun koko muu neule oli neulottu suljettuna neuleena pyöröpuikolla, jotenkin oletin, että tämäkin osa neulotaan suljettuna neuleena. Mutta se olikin tasona neulottava. Mutta lukemalla uudestaan siitäkin selvittiin;)

perjantai 9. marraskuuta 2012

Korjausompelua aplikointia testaten

 Minun on jo pitkään tehnyt mieli kokeilla aplikointia. En kuitenkaan ole saanut aikaiseksi, mutta jokin aika sitten tuli tarvetta potkuhousujen korjaukselle ja tilaisuus aplikoinnin kokeilemiseen tuli. Kuvan potkuhousut ovat periytyneet vauvalle minulta, joten ne ovat hieman jo kärsineet. Polven kohdalla kangas on kulunut läpinäkyväksi, siispä korjausta tarvittiin ettei kangas täysin rikkoudu.


Tässä ennen toimenpiteitä.

Yllä näkyy kuinka kangas on kulunut melkein puhki.

Aplikointia en ole aiemmin kokeillut, joten ennen aloittamista katsoin netistä yksinkertaisia ohjeita. Kuvioksi valitsin pilven, se tuntui sopivan housuihin. Tukikankaan silitin kiinni ja aloitin ompelun kokeilemalla pienen tilkun ompelua. Tikiksi valitsin tavallisen sik-sakin, josta lyhensin pistonpituutta. Se ei kuitenkaan tuntunut onnistuvan, joten siirryin suoraan varsinaisen pilven kiinnitykseen. No, pitkä tarina lyhyesti, ei onnistunut. Äitini Singer ei ollut yhteistyöhaluinen, ilmeisesti siinä pitäisi olla toisenlainen ommel, jolla aplikointi onnistuisi. Siirryin tavalliseen siksakiin, mutta eihän pienen ihmisen potkuhousuihin paikan ompeleminen olekaan niin helppoa, koska lahje ei sovi kääntymään joka suuntaan ommellessa.

Loppujen lopuksi osittain kiinni ommeltu pilvi tuli ommeltua pöksyihin käsin. Ihan kiva siitä tuli, mutta ehkäpä tätä täytyy vielä harjoitella.... :)

Tässä pilvi vielä läheltä, kyllä se vähän pilveltä näyttää, eikös vaan ;)


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Kierrätys kunniaan: body t-paidasta

Oman vaatekaappini siivouksen yhteydessä keväällä siirsin vanhan marimekon t-paidan  käsityökirstuun odottamaan muokkausta vauvanvaatteksi. Nyt kun vauva viihtyy hetken huutamatta koko ajan ja nukkuu kunnolliset päiväunet, päätin toteuttaa kierrätysprojektin. Paidasta tuli luontevasti body, koska 74-senttisistä on nyt tarvetta.

Kaava bodyyn löytyi jälleen vanhasta Suuri Käsityölehdestä, nro 4/2003. Kyseinen numero taitaakin olla vauvanumero, sen verran paljon vauvanvaatteiden ohjeita siinä on. Samoin imetys- ja raskausvaatteita. Tykkään tästä mallista, menee vähän pitempään, kun kaula-aukko on tuollainen venemallinen.


 Nopsa body oli ommella, oikaisin ohjeesta sen verran, että jätin haarapaloista alavarat ja silitettävän tukikankaan pois, koska kangas on todella laadukasta napakkaa neulosta. Eikä nykyään bodeissa muutenkaan ole alavaroja. Käden-, jalan- ja päänteille ompelin trikoista kanttinauhaa, tuli kivan siisti ja viimeistelty vaikutelma.

Aikuisen t-paidassa on kuitenkin yllättävän vähän kangasta, joten jouduin ompelemaan toisen hihan kahdesta kappaleesta, mutta kangas piilottaa käsivarren päällä kulkevan sauman yllättävän hyvin.

Sen verran innostuin tuon bodyn ompelusta, että tekisi mieli tehdä lisää. Harvasta paikasta vaan löytää vastaavaa kangasta, marimekolla ei taida olla tuollaista myynnissä metritavarana... Kanttinauhan ostoreissulla mukaan tarttui kuitenkin tällainen aika värikäs vakosametti. Ohje on vielä hakusessa mutta tästä odotellaan tulevan jollain aikavälillä haalarit vauvalle:) 


Tämä oli muuten blogin 80. teksti, hurraa!!!!

lauantai 25. elokuuta 2012

Pöllölaakson unia

 Yllätysvieraan innoittamana minäkin tilasin i-h-a-n-a-a pöllökangasta Print Knit Studiosta. Haaveissa on ollut värikäs vaunupeitto ja tässä kankaassa yhdistyi vaaditut ominaisuudet. Peiton koko 80x80 cm. Kanttina joustava trikookanttinauha.

 


Olipa ihanaa ommella taas puolen vuoden tauon jälkeen. Tosin pikkuinen yritti kyllä kovasti häiritä ompelua ja onnistuikin siinä muutamaan otteeseen;)

torstai 31. toukokuuta 2012

Itse tehty rotinalahja

Sukulaisemme sai kaksospojat toukokuussa ja päätin tehdä rotinalahjaksi meillä käyttämättä jääneistä Muumivaipoista vaippakakun. Ohjeen katsoin täältä, tuo oli niin hieno kakku! :)

 Tässä minun versio vaippakakusta ilman sellofaania.

 Kokosin kakun pahvilaatikon pohjan päälle. Kahden ensimmäisen kerroksen tueksi teippasin pahviin talouspaperirullan hylsyn. Vaipat ovat tosiaan Muumi-vaippoja, kokoa 2. Vaipat rullasin kaikki rullalle ja jokaisen ympärille laitoin kuminauhan. Asettelin vaipat talouspaperirullan hylsyn ympärille ja sekaan nuo kaksi tuttipulloa. Kerros viimeisteltiin satiininauhalla. Seuraavat kerrokset samalla periaatteella.
 


 Kakku paketissa odottamassa lähtöä.

Satiininauhaa kannattaa varata reilusti, minulla tähän meni 3 metriä. Kakkuun saa menemään paljonkin vaippoja, tähän meni n. 45 kappaletta. Vähemmänkin toki saa menemään, jos kakun sisälle laittaa esim. vauvan vaatteita, pyyhkeen tai peppupyyhkeitä. Koristeeksi voi laittaa esim. pehmoleluja, tutteja, tuttipalloja tai leluja. Hienon kakun saa kyllä ilman koristeitakin, vaihtelevuutta kakkuun saa rullaamalla vaipat toisinpäin tai asettelemalla ne eripäin. Kaikenkaikkiaan minusta erinomainen lahja vauvaperheeseen, vaipat tulevat aina tarpeeseen.

Vielä lopuksi vinkkinä, jos teet vaippakakkua, muista, että 1-koon vaipat mahtuvat vain muutaman viikon, joten kakku kannattaa tehdä 2- tai 3-koon vaipoista.

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Pinnasänky vauvalle

Tämä postaus piti tehdä jo ennen vauvan syntymää, mutta jäipä tekemättä. Parempi myöhään kuin ei millonkaan.

Kun vauvan tulosta ilmoitettiin sukulaisille, kahdesta paikasta tarjottiin vanhaa pinnasänkyä käyttöömme. Valitsimme tämän puisen sängyn, joka on ainakin 15 vuotta vanha. Se on mitoiltaan 60x120 cm, kun nykyään sängyt ovat pääasiassa 70x140 cm.
 
 Sänky oli ihan kohtalaisessa kunnossa, tosin sain tehdä aika pitkään töitä puhdistaakseni sängyn. Lisäksi pohjaritilästä puuttui muutama puu, joten ne ruuvattiin ensimmäiseksi kiinni. Koska makuuhuoneessamme kalusteet ovat valkoisia, halusin tästäkin valkoisen. Maalaamista tuki myös se, että edellinen käyttäjä oli jättänyt hampaanjälkensä pinnasängyn reunaan ja reuna näytti aika kuluneelta. Siispä tuumasta toimeen ison mahan kanssa!

 Tässä lähtötilanne!

Purin sängyn osiin ja hioin kaikki pinnat, siinäpä vasta homma! Varsinkin kun pinnojen hiomisessa meni ikä ja terveys ja se oli tehtävä käsin. Koneella olisi ollut niin paljon helpompi. Hiomisen jälkeen kaikki pinnat piti toki pyyhkiä puhtaaksi ja antaa kuivua. Sen jälkeen maalasin kaikki osat kahteen kertaan, joistain kohti kolmannenkin kerran. Maalina oli Sadolinin valkoinen kalustemaali.

Näin jälkiviisaana voisi todeta, että tämä projekti olisi pitänyt toteuttaa hitaammalla aikataululla ja aikaisemmin, rv 36-38 ei ole oikein hyvä aika enää huonoissa asennoissa tehdä pitkään staattista työtä. Nimittäin selkä kipeytyi ihan julmetusti, mutta parani onneksi ennen synnytystä;)

 Tässä sänky maalattuna ja puoliksi pedattuna

 Koska nykyään pinnasängyt ovat eri kokoisia, myös pinnasuojat ovat uutta kokoa. Lisäksi valmiit pinnasuojat ovat järkyttävän hintaisia, enkä löytänyt mieleistäni kuviotakaan. Niinpä tein suojan itse. Kankaana beige kangas, jossa pieniä valkoisia palloja. Suojan sisään ompelin 5 cm paksuista vanua. Suojan yläreunaan ompelin luonnonvalkoista kanttinauhaa, jotta suojan saa solmittua kiinni. En huomioinut sitä, että näin alussa suoja kiinnitetään aivan sängyn yläreunaan, joten nauhojen olisi ollut hyvä olla hieman pitempiä, mutta onneksi yltävät rusetille!

Lisäksi ompelin sänkyyn verhon luonnonvalkoisesta puuvillakankaasta. Verhon sai hyvin ommeltua yhdestä palasta ja verhon yläreunaan tein kujan verhonpidikettä varten.

Sänky ja pehmolelut odottamassa vauvaa, kuva otettu 9 päivää ennen vauvan syntymää.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Täällä ollaan!

Blogissa on ollut hiljaista nyt kaksi kuukautta. Syy siihen täytti juuri kaksi kuukautta;) Poikanen tuhisee kehdossaan parhaillaan ja on pitänyt mammansa tehokkaasti poissa käsitöiden parista joten ei ole ollut paljonkaan postailtavaa!

Pikkuhiljaa jotain ajatusta käsitöistäkin on tullut, joten ehkä palaillaan pian:) Nyt kuitenkin nautin hetken hiljaisuudesta ja kevään etenemisestä. Nauttikaa tekin!

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Merinovillahaalari vauvalle

Puikoilla heilui helmikuun alkupuolella merinovillainen haalari vauvalle. Lankana oli Sadnessin Lanett, joka on 100 % merinovillaa. Haalariin valitsin väriksi vaaleanvioletin, tykkäsin kovasti ja sopii sekä tytölle että pojalle. Ohje oli Suuri Käsityö-lehdestä 10/2010, ohje nro 18.

Puku oli mielestäni helppo neuloa, kun jalkojen jälkeen osat yhdistettiin suljetuksi neuleeksi. Tosin sitä ihmettelen, miksi koon 60 cm selkä on valtavan pitkä. Mallasin pukua 56 cm nallehaalarin kanssa ja villapuvun selkäosa oli tuohon pukuun nähden monta monta senttiä pidempi. Mutta eihän se sinällään haittaa, onpa vauvalla selän kohdalta sitten lämpimämpää.

Tälläkin kertaa päätin hieman soveltaa ohjetta. Tässä kerrontaa siitä: Olkasaumat piti päätellä ja ommella 4 silmukan matkalta, loput menikin napeilla kiinitettävään reunukseen. Pähkäilin aikani, miten saisin nuo 4 silmukkaa siisteimmin pääteltyä ja ommeltua ja muistin, että joskus koulun käsityön tunneilla käytettiin jonkinlaista neuloen päättelyä. Netin avulla löysinkin tekniikan nimeltä kolmen puikon päättely, tässä linkki Ullan sivuille. Tällä tekniikalla minun ei tarvinnut ommella saumoja, sitä nimittäin vihaan. Tekniikka sopiikin oikein hyvin esimerkiksi juuri olkasaumojen ompeluun, kun pääteltävänä on sama määrä silmukoita ja ne on muutenkin tarkoitus ommella yhteen. Nykyään neuleohjeissa liian vähän käytetään tällaisia tekniikoita, olisi kuitenkin kiinnostavaa käyttää myös tätä, koska sauma on huomattavasti siistimpi päällepäin kuin käsin ommeltuna!



Tässä ylemmässä kuvassa näkyy puvun yläreunan kuvio. Itse tykkään kovasti. Sama kuvio toistuu myös vauvalle tulossa olevassa villapeitossa. Peitto on kuitenkin vielä kesken, joten siitä ehkä lisää myöhemmin.

Puku odottaa edelleen nappeja, pitäisi ehkä käydä tänään napit ostamassa ;) Yhdet napit kun jo ostin, mutta ne olivat hieman liian isot ja toisekseen niitä oli liian vähän. Sitten voisi laittaa puvun odottamaan pientä sairaalasta kotiutujaa.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Barbielle vaatteita

Minä olen aina ollut (ja siis varsinkin pikkutyttönä) kova Barbie-fani. Minulla oli n. 30 erilaista barbia ja lukematon määrä barbinvaatteita. Suurin osa vaatteista oli ostettu kirppareilta tai saatu lahjaksi, ja siis jonkun käsin tekemiä, ei varsinaisia Barbie-vaatteita. Niinpä sitten ajattelin tekaista sukulaistytön 5-vuotislahjaksi muutaman vaatteen hänen barbeilleen. Tässäpä näitä:

Tämä mekko on ensimmäinen itse neulomani, ohje omasta päästä. Lankana joku vanha jämä Novitan 7-veljeksestä. Helma ja kukka virkattu.

Tässä toinen mekko, ohje löytyi Lankapirtti-blogista.

Tässä kolmas mekko, muunneltuna Lankapirtin ohjeesta.

 Kun näitä mekkoja rupesi syntymään, googlailin ohjeita lisää ja törmäsin sivustoon Sticka till Barbie. Sivustolla on n. 1000 ohjetta erilaisiin barbinvaatteisiin, kaikki neuleohjeita. Ohjeet ovat ruotsiksi tai englanniksi. Itse neuloin englanninkielisistä ohjeista. Tässä tuolta sivustolta saatujen ohjeiden perusteella neulottuja.

 Poncho stickatillbarbie.se-sivuston ohjeella, mekko sama kuin ensimmäinen mekko:)

Tässä poncho housujen kanssa.

Barbien takki ja hame

Viimeisimpänä syntyivät tämä villapusero ja housut (taisi olla ohje nro 2).

Kaikissa vaatteissa, joissa lankaa ei erikseen mainittu, lankana oli Novitan Nalle. Nämä barbin vaatteet ovat tosi nopeita ja kivoja pikkutöitä, joita voi tehdä vaikka isomman projektin välillä tai odotellessa inspiraatiota johonkin muuhun projektiin. Mutta nyt kyllä riittää vähäksi aikaa tämä barbille neulominen, tarkoituksena olisi seuraavaksi keskittyä vauvan neuleisiin. Lankoja lähden huomenna metsästämään, katsotaan mitä löytyy! Tekeille olisi tulossa neulottu peitto ja villahaalari tälle talvelle kotiutumista ja muuta käyttöä varten. Niistä lisää myöhemmin:)

ps. Jos minusta ei jonkun blogissa kuulu mitään, se johtuu siitä, että kommentointi ja kommenttien lukeminen ei minulla jostain kumman syystä ole toiminut tällä viikolla. Toivotaan, että ongelma korjaantuu pian!

ps2. Kuvausassareina tänään toimivat yksi omista vanhoista barbeista (en siis enää näillä leiki, mutta kaivelin tämän esille tuota 5-veetä varten) ja joulupukin tuoma uusi viltti:)

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Remontti-reiska heiluu jälleen!

Meidän eteisremontti on taas ottanut tuulta purjeisiin! Edistystä siis tapahtuu kahden kuukauden tauon jälkeen. Marraskuussa siis vaihdoin lattiamaton tuulikaappiin ja kittasin eteisen seinissä näkyvissä olleet lastulevyjen saumat umpeen.

Tässä seinät vielä viikko sitten, saumat kitattu ja näkyvissä entinen vaaleanvihreä väri.

Viime viikonloppuna pohjamaalattiin eteisen seinät. Siinä tulikin hiki kun heiluin maalitelan ja masun kanssa! :)

Tässä peiliseinä (ilman peiliä;) pohjamaalattuna.

Eilen vihdoin koitti se päivä, että seinät saivat tapettia pintaansa! Mies veljensä kanssa toimi päämestarina ja minä levitin liimaa seinään. Seiniin laitettiin siis maalattavaa tapettia, jonka saaminen seinälle hyvin on huomattavasti tavallista tapettia helpompaa, ainakin noin tavan remontti-reiskoille. Tällä hetkellä on menossa pohdinta seinien tulevasta väristä. Tosin tällä hetkellä tapetti yksistään näyttää aika kivalta. Mutta vitivalkoinen ei pidemmän päälle taida olla kovin kätevä väri, varsinkin kun ympärillä on vähemmän vitivalkoisia osia, esim. ovenkarmit ja väliovet (suoraan 70-luvulta).

Peiliseinä tapetoituna. Tapetin kuviota ei oikein erota tästä mutta kuvio muistuttaa sisustusrappausta.

Seinien värin mietinnän lisäksi on menossa miehen taivuttelu uusien väliovien hankintaan. Pikaisen googlauksen avulla sain selville, että esim. Rautiasta saa laakaväliovia alkaen 39 euroa. Tosin tuohon hintaan ei vielä kuulu karmit ja helat, mutta silti! Meillä on kuitenkin vain 3 väliovea, jotka kaipaisivat vaihtoa... Peiliovienkaan hinnat eivät päätä huimaa, kun hinnat on alkaen 69 euroa... Tässä on vielä tekemistä kuitenkin.

Tässä vielä seinällä eteisen palapeili. Palat oli kiinnitetty kaksipuoleisella teipillä jo kauan ennen meidän muuttoa. Jotkin palat on hiukan vinossa;)

Eteisessä on myös tähän asti asustellut palapeili. Minun salainen haaveeni olisi päästä kyseisestä sisustuselementistä eroon tai ainakin saada se hieman paremmin kiinni seinään. Tosin miehen haave on kuulemma kasata peilin palat levylle ja kehystää koko komeus heinäseipäällä!!!! Siis voi elämä. Ei onnistu ainakaan tässä kodissa. Heinäseivästä kiiltävän tapetin kaveriksi, yöks. Pahinta tässä on, että tänään meidän ulko-oven viereen (sentään asunnon ulkopuolelle kuitenkin) on ilmestynyt yksi yksinäinen heinäseiväs. En ehtinyt kysyä armaalta äijältäni, mihinköhän seiväs on tarkoitettu. Mutta meidän eteisen seinälle se ei ainakaan pääse. PISTE. Pitänee alkaa googlailla niitä peilejä jonkin paremman ratkaisun toivossa....

PS. 3 päivää loman alkuun! Jee...

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Joulua ja uutta vuotta

Palataan vielä hetkeksi joulun tunnelmiin... Näistä piti bloggailla jo ennen joulua, sitten välipäivinä ja nyt vasta saan aikaiseksi. Mutta kuitenkin. Tässä joulun alla aikaansaatua, Arnen ja Carloksen kirjasta Joulupallot löytyy ohje kaikkiin näihin.







Näitä lähti lahjaksi äidille, tädille ja kaasolle. Samoin niitä päätyi meidän omaan kuuseen kolme. Oikein kiva pikkuprojekti, pallo tai puolitoista per ilta niitä syntyi. Itse tein nämä pallot Novitan Nalle-langasta ja täytin vanulla. Ohjekin on varsin helppo, joten kannattaa vaikka kirjastosta käydä kirja lainaan, jos näitä ensi jouluksi haluaa tehdä...

Sitten jo uuteen vuoteen. Uusi vuosi vaihtui varsin rauhallisesti, raketteja ammuttiin, ihmeteltiin koiranpentuja, saunottiin ja katsottiin kotona elokuvaa. Nukkumaan mentiin rakettien paukkuessa jo ennen vuoden vaihdetta n. klo 23. Niin vaan mahan asukas verottaa voimia, ettei jaksa valvoa kovin myöhään. Onneksi ei ole tarvettakaan valvoa. Ja työpäiviäkin on jäljellä enää 9, eli kahden viikon päästä olen tehnyt viimeisen työpäiväni. Vähän haikeilla mielin, koska en mammaloman jälkeen tuonne palaa (ainakaan tuohon työhön). Toisaalta olen niin kurkkuani myöten täynnä niitä ongelmia, joita työssäni olen joutunut kohtaamaan, että on ihanaa päästä eroon niistä! :D

Koska tämä ei ole vauvablogi eikä tästä sellaista tule, en esittele kummemmin vauvaa tai mitä hänelle on hankittu, mutta vähän voisin hehkuttaa paria isompaa hankintaa. Vuoden vaihtumisen kunniaksi nimittäin kävimme vuoden viimeisenä päivänä tekemässä hankitoja (eli lue tuhlaamassa) ja meille on matkaamassa Emmaljungan Duo Edge -vaunut, värinä Silver Check ja Akta Gracon turvakaukalo jalustalla. Lisäksi ostettiin vihdoin meille uusi sänky:) Eihän sitä ole oltu hankkimassa kuin kaksi vuotta...

Jossain vaiheessa tulossa myös postausta syksyn isosta projektista, postaus odottelee vain kuvia. Lisäksi tällä hetkellä on tekeillä barbin vaatteita neiti kohta viisveelle.